JTO on tutkinut vuonna 1984 kehittämällään johtamiskäyttäytymisen 360 -arvioinnilla noin 60000 suomalaista esimiestä. 1990-luvulta lähtien JTO on analysoinut eri vaalien yhteydessä ehdokkaiden johtamisprofiileja. 2012 presidentinvaalien alla JTO toteutti yhdessä Talouselämän kanssa Paavo Lipposen, Sauli Niinistön, Timo Soinin ja Paavo Väyrysen johtamisarvioinnit. Kaikkien kahdeksan ehdokkaan tulosten vertailu olisi toki ollut herkullisinta. Aika- ja henkilöresurssien vuoksi joudumme tyytymään suurimpien puolueiden ehdokkaisiin.

Itsearviointi vs. muiden arviointi

Presidenttiehdokkaat saivat halutessaan arvioida omaa toimintaansa esimiehenä ja johtajana 64 väittämässä asteikolla 1-6. Ripein ehdokkaista oli Sauli Niinistö, jonka oma arvio ja hänestä tehdyt arviot saapuivat JTO:n tietokantaan muutamassa päivässä. Pisimpään eli kolmisen viikkoa saimme odotella Timo Soinin arvioita. Lipponen ei suostunut arvioimaan itseään, koska omien sanojensa mukaan hän ei mitään lippusia tai lappusia täytä. Presidentti Tarja Halonenkaan ei ole halunnut arvioida omaa johtamiskäyttäytymistään ainakaan JTO:n mittauksissa, ei presidenttinä 2006 eikä 1990-luvulla ulkoministerinä.

Itsearvion puuttuminen herättääkin usein kysymyksen: Miksi arvioitava ei halua näyttää muille, mitä hän ajattelee itsestään? Itsearviointi paljastaa myös, miten realistinen arvioitavan oma näkemys on johtamiskäyttäytymisestään eli suhteessa saamaansa palautteeseen. Monen yllätykseksi tässä arviointimenettelyssä itseään aliarvioi eniten Paavo Väyrynen. Ainoana ehdokkaana itseään yliarvioi, tosin vain lievästi ja vain muutamassa kohdassa Timo Soini. Itse asiassa Soini arvioi itsensä kaikkein lähimmäksi saamaansa palautteeseen nähden. Kautta aikain vaalien yhteydessä toteutetuissa JTO:n johtamisarvioinneissa itseään on eniten yliarvioinut ehdokas Raimo Ilaskivi. Hän arvioi itsensä 1990-luvun alussa käytännössä ”tappiin” joka ikisellä johtamisen osa-alueella. Yhtä monella osa-alueella Ilaskiven palaute jäi vaatimattomaksi. Eräältä yhdysvaltalaiselta johtajalta kysyttiin taannoin, miksi hän oli arvioinut oman toimintansa jokaisen 64 väittämän kohdalla täydeksi kuutoseksi. Hän vastasi luulleensa arviointia älykkyystestiksi.

2012 presidentinvaalien ehdokkaiden varsinainen johtamispalaute kerättiin sähköisesti ja analysoitiin anonyymisti ehdokkaiden entisiltä tai nykyisiltä alaisilta, kollegoilta tai yhteistyökumppaneilta. Ehdokkaat saivat itse vaikuttaa siihen, ketkä heitä arvioivat. Kiireisen ehdokkaan ohella myös vaalipäällikkö saattoi valita arvioitsijat. Vaikka kaikki ehdokkaat saivat numeerisesti korkeatasoisen palautteen, löytyi jokaisen sanallista arvioista myös selkeitä ja mm. seuraavia kehittämistarpeita. Lipposesta: ”Suunnittelisi ajankäyttöään realistisemmalla tavalla”; Niinistöstä: ”Ottaisi vähän rennommin ja huomioisi alaisiaan enemmän”; Soinista: ”Ennakkosuunnittelu paremmaksi, parempi priorisointi ja oman ajan ottaminen”; Väyrysestä: ”Kuuntelisi vielä herkemmällä korvalla erilaisia mielipiteitä ja ottaisi yhteisöllisemmän otteen työyhteisöön”.

On oleellista ymmärtää, että alaispainotteinen arvio kuvaa johtamisessa onnistumista, kun kollegapainotteinen arvio kertoo ennemminkin yhteistyön sujumista. Tämän perusteella kaikkein edustavimmat johtamisarviot saivat neljän alaisen arvioima Paavo Väyrynen ja viiden alaisen arvioima Sauli Niinistö. Lipposta ja Soinia arvioi kumpaakin muutaman kollegan ohella vain kaksi alaista.

Kaikki kokeneet presidenttiehdokkaat paransivat tuloksiaan

Presidenttiehdokkaista parhaat eli viiden tähden johtajat Lipponen, Niinistö ja Väyrynen ovat kaikki kehittyneet edellisiin JTO:n arvioihin nähden. Voisi siis olettaa, että ehdokkaat ovat ottaneet opiksi aiemmista palautteistaan. Kokeneet valtiomiehet ovat kaiketi kyenneet hyödyntämään kehittymisessään myös vuosikymmenien tuomia kokemuksia. Karttunut kokemus näyttää tuoneen ainakin Niinistölle ja Väyryselle myös tervettä perusnöyryyttä.

Edellisen perusteella voidaan olettaa, että Soinikin kehittyy tulevaisuudessa viiden tähden johtajaksi. Talouselämän jutussa julkaisemattomat sanalliset arviot Soinista tukevat tätä oletusta: ”Timo johtaa edestä, kuten suomalaisia tuleekin; Hän luottaa ja antaa alaisilleen vapaat kädet tehdä töitä sovitun ajouran sisällä”. Sauli Niinistölle osoitettu sanallinen palaute kuvaa kuitenkin ehkä vielä paremmin suomalaisen miehen rakennetta: ”Talousmiehen kovan pinnan alla on herkkä ja runollinen sielu.”

Lue 13.1. ilmestynyt Talouselämän artikkeli "Huippujohtaja presidentiksi" (.pdf)

Tutustu 360-johtamisen arviointi -menetelmään

Juha Arikoski
Apulaisjohtaja, JTO