Tarvitaanko julkisella sektorilla moderneja talousjärjestelmiä ja
onko niiden käyttöönotto mahdollista?
21.11.2008
Julkisen sektorin toimintaympäristö on viime aikoina muuttunut merkittävästi ja tulee muuttumaan myös jatkossa. Esimerkkejä näistä muutoksista ovat: tehokkuusvaatimukset korkeammalta taholta, modernien laitteiden asentaminen kuntiin, kaupunkeihin ja sairaaloihin, uudet filosofiat suunnitella ja ohjata julkisen sektorin toimintaa jne. Lisäksi asukkaiden vaatimukset korkeasta laadusta, hyvästä palvelusta ja julkisen sektorin virkamiesten asianmukaisesta hinnoittelusta ovat pakottaneet tutkijoita kehittämään uusia laskenta- ja mittaristomalleja, kuten esim. prosessijohtamista, toimintolaskentaa ja tuloskorttiajattelua.
Yhtenä etuna modernin talousohjausjärjestelmän käyttöönotossa on todettu parempi vertailtavuus erilaisten julkisen sektorin yksikköjen ja osastojen välillä. Toisaalta näiden järjestelmien käyttöönotossa vaaditaan henkilökunnalta tietotekniikan osaamisen lisäksi myös uusia ominaisuuksia kuten analysointikykyä ja kykyä ymmärtää organisaation strategista ajattelutapaa ja toimintaympäristöä pelkkää talousnäkökulmaa monipuolisemmin.
Kunnalliseen päätöksentekoon halutaan lisää läpinäkyvyyttä. Kuntalaisten halukkuus tietää, miten tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kunta palveluja tuottaa, on lisääntynyt. Yksityinen sektori on ollut hyvä esikuva julkiselle sektorille, miten ohjausjärjestelmiä voidaan kehittää ja käyttää hyväksi. Nyt kunnat ja kaupungit ovat ottaneet mallia yksityissektorilta vaihtelevalla menestyksellä.
Tarvitaanko näitä ohjausjärjestelmiä tänä päivänä julkisella sektorilla? Miten on mahdollista, että jotkut julkisen sektorin organisaatiot selviävät huonosti, vaikka organisaatiossa käytetään hienoja ohjausjärjestelmiä? Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat että ko. hankkeiden käyttöönotossa on epäonnistuttu, toisaalta löytyy myös tutkimuksia, joissa ohjausjärjestelmien käyttöönotto ja seuranta on onnistunut hyvin. Missä vika? On paljon muuttujia, jotka kaipaavat selitystä, minkä takia on onnistuttu tai epäonnistuttu. Onnistumisen puolesta puhuu monesti autoritaarinen ote järjestelmien kehittämiseen, missä prosessijohtajan taidot ovat erityisen tärkeitä implementointi-vaiheessa institutionaalisesta näkökulmasta sekä riittävä sisäinen koulutus koko henkilökunnalle kaikilla tasoilla järjestelmien sitouttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa.
Julkisen sektorin tulosta on useimmiten mitattu rahamääräisesti, koska se on helppoa ja tuttua kaikille osapuolille. Tulisiko tämän tavan ohjata organisaatioita myös tulevaisuudessa? Tasapainotetun mittariston mukaisessa näkemyksessä tähdennetään pikemminkin sitä, että hallintatehtävään sisältyy paljon muutakin kuin raha-asiat. Taloudenhoidon ohella tarvitaan asukkaiden ja henkilöstön organisaatiota kohtaan tuntemaa luottamusta ja ideoita tulevan toiminnan kehittämiseksi. Jos niitä ei ole, organisaation voitollisuudella ei juurikaan ole arvoa. On sekä vaikeaa että turhaa yrittää päästä yhteisymmärrykseen jokaisen asian rahallisesta arvosta. Sen sijaan kannattaa esitellä moniulotteinen kuva siitä, kuinka hyvin toimintaa hoidetaan! Edellä kuvattu talouspainotteinen näkemys johtaa helposti tarpeettoman yksityiskohtaiseen ohjaukseen ja siihen, että johto katsoo voivansa puuttua joka asiaan. Selvä puute tämän päivän kunnissa ja kaupungeissa on se tosiasia, että asioita kyllä mitataan, mutta ei selvitetä niiden syy-seuraus-suhdetta.
Modernien ohjausjärjestelmien toteuttaminen julkisella sektorilla on yleensä vaikeampaa kuin yksityisellä sektorilla, koska julkisella sektorilla on paljon enemmän päättäviä elimiä. Byrokratia lisää kokousten lukumäärää, hyvää asiaa ei ehditä aina hoitaa ajoissa, tai asiakkaiden tarpeet voivat olla vaikeasti havaittavissa ylimmässä johtoportaassa muutamia esimerkkejä mainitakseni. Julkisen sektorin tarve muuttua on suuri ja siihen tarvitaan paljon koulutusta, uuden oppimista sekä uudenlaista ajattelua ja suhtautumista niin ylemmällä kuin alemmallakin tasolla koko organisaatiossa.
Tarvitaanko julkisella sektorilla moderneja ohjausjärjestelmiä, joilla tarkastellaan, seurataan ja ohjataan kustannuksia koko organisaatiossa? Ilman seurantaa ei ole tietoa – ilman tietoa ei voida johtaa – ilman johtamista ei saada hyvää toimintaa aikaiseksi!
Kommentoi kirjoittajalle täällä!