Johtamistaidon Opisto JTO

JTO:ssa suoritetaan vireää tutkimustoimintaa, joka heijastuu tuotekehitykseemme ja koulutuksemme vaikuttavuuteen. Tämä on ollut jo 60 vuotta kestävä perinne, joka on vuosien varrella vain vahvistunut. On tietenkin vaikea kuvailla kaikkea sitä, mitä yli 100 henkilön asiantuntijaorganisaatiossa on vuosien varrella tutkittu. Siksi seuraavassa tekstissä kuvaillaankin sitä, mitä JTO:ssa tutkitaan tällä hetkellä ottamalla tarkastelun kohteeksi joitakin keskeisimpiä tutkimushankkeitamme.

Vappu Järvisen ja Sari Salojärven tutkimukseen henkilöstöjohtamisen trendeistä v. 2007 pääset tutustumaan Ks. JTO:n julkaisut.

Heini Winkin väitöskirja kehityskeskusteluista tarkastettiin 17.8.07. Tutkimus kohdistui esimiehen ja alaisen välisten puhekäytäntöjen muodostumiseen kehityskeskusteluissa. Tutkimuksessa todettiin, että vain noin kolmasosa kehityskeskusteluista onnistuu saavuttaa dialogin tason. Vastaavasti noin kolmasosa kehityskeskusteluista epäonnistuu. Jäljelle jäävissä noin kolmasosassa kehityskeskusteluja saavutetaan kyllä keskustelujen taso, mutta nuo keskustelut eivät johda mihinkään. Tutkimuksella selvitettiin sitä, mitä vaaditaan, että kehityskeskusteluissa syntyisi hyvää dialogia ja sitä. millä puheen keinoilla esimies ja alainen rakentavat myönteistä sosiaalista todellisuutta.

JTO on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa saanut valmiiksi tutkimuksen, jossa tarkastellaan tuottavuutta uudessa taloudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata asiantuntijaorganisaatioihin sopivia ja niiden menestystä ennustavia toimintamalleja. Tutkimuksessa kartoitettiin neljässä yrityksessä tekijöitä, jotka vaikuttavat tuottavuuteen. Tutkittavat organisaatiot ovat edustaneet julkista sektoria, palvelusektoria sekä teollisuutta. Projektin tuloksena syntyi eri tuottavuudentekijöiden painotukseen ja luokitteluun perustuva mittaristo ja työkirja. Ks. JTO:n julkaisut.

JTO on yhdessä VTT:n ja TKK:n kanssa tehnyt tutkimuksen yrityksen yhteiskuntavastuusta. Tutkimuksessa kartoitettiin yhteiskuntavastuun nykytilaa yrityksissä ja luotiin malli, jonka avulla yritykset voivat kehittää yhteiskuntavastuullista toimintaa. Hanke poiki sekä tutkimusraportin että työkirjan ja asiantuntijoiden puheenvuoroista koostuvan kirjan. Ks. JTO:n julkaisut.

JTO on käynnistänyt yhdessä Firstbeati Technologies Oy:n ja Jyväskylän yliopiston kanssa johtajan stressiin liittyvän hankkeen. Hankkeen tavoitteena on tutkia esimiesten kokemaa stressiä ja siitä palautumista suhteessa heidän johtamiskäyttäytymisen arvioinneista saamiinsa tuloksiin. Tarkoituksena on rakentaa ohjeisto, joka sisältää suositukset johtamistyön organisoimiseksi niin, että saavutettaisiin entistä parempi esimiehen ja koko työyhteisön hyvinvointi.

Heikki Rannikko käsittelee tutkimusprojektissaan PK-yrityksen kasvuun vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus seuraa uutta tutkimusparadigmaa PK-yrityksen kasvun ja menestyksen tutkimisessa.  Tämän ajattelun mukaan johdon kasvuhalukkuus viimekädessä erottelee kasvavat ja menestyvät yritykset muista ja tutkimuksessa olisi ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota siihen kuinka johdon/omistajien kasvuhalukkuus syntyy ja kehittyy. Uusi paradigma pitää sisällään ajatuksen yrittäjyysorientaatiosta (yrittäjämäisestä tavasta toimia), jonka yksi ulottuvuus on kasvuhalukkuus. 

Jenni Luoman tutkimus soveltaa erääseen organisaatioon kohdistuvassa muutoshankkeessa Appreciative Inguiry -menetelmää. Menetelmä on toisen asteen toimintatutkimusta, jossa pyritään saamaan työssä olevat ihmiset tarkastelemaan työssä esiintyviä onnistuneita tapahtumia. Näitä onnistuneita tapahtumia työyhteisön jäsenet kartoittavat haastattelemalla toisiaan. Haastatteluita toteutetaan laajasti organisaatiossa. Myös tutkija osallistuu aktiivisesti haastatteluiden toteuttamiseen. Haastatteluiden tulokset tuodaan julki työyhteisössä ja niissä esiintyviä onnistuneita kokemuksia pyritään levittämään työyhteisön jäsenten käyttöön. Luoman käyttämässä menetelmässä tutkija on aktiivinen muutoksen katalysaattori, mutta samalla myös tutkimuksen tekijä ja tutkimuksellisten aktiviteettien käynnistäjä työyhteisössä. Tutkijan aktiivinen kehittäjän rooli tapahtuu seminaarien ja erilaisten ryhmien työskentelyyn osallistumisen kautta.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja, dosentti Pauli Juuti: etunimi.sukunimi@jto.fi, puh. 010 7555 216