JTO:n valmennustoiminta on koko JTO:n yli 60-vuotisen historian ajan nojannut vankasti JTO:n omaan tutkimustoimintaan. JTO:n valmennuksissa käytetäänkin tutkimusavusteisia menetelmiä valmennuksen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Teemme johtamiseen ja työelämään liittyviä tutkimuksia 

1.    Valmennustilaisuuksiin liittyvinä palveluina
2.    Asiakasyritysten pyynnöstä heidän tarpeisiinsa räätälöityinä palveluina
3.   Työelämän ja johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin liittyvinä utkimushankkeina

Tutkimusavusteinen kehittäminen -esite: TutkimusavusteinenKehittaminen.pdf (170.8 kt ) 

1. Valmennustilaisuuksien yhteydessä toteutuvat tutkimuspalvelut

Johtajuuden arvioinnit
JTO:n johtajuuden arvioinnit ovat ns. 360-asteen kartoituksia, joissa valmennukseen osallistuvan esimiehen alaiset, kollegat ja esimies arvioivat ko. henkilön johtamiskäyttäytymistä. Kartoituksen tulokset koostetaan valmennustilaisuuksissa kunkin henkilön kehittymissuunnitelmiksi. Kaikkiaan JTO:n tietokannassa on noin 60.000 esimiehen arvioinnit. 

Oppimistyylikartoitukset
JTO:n kursseille osallistuvat henkilöt voivat luottaa siihen, että valmennustilaisuudet on sovitettu juuri heidän tarpeitaan silmällä pitäen. Tutkinto-ohjelmiin ja valmennustilaisuuksiin osallistuvat henkilöt saavat palautetta omasta oppimistyylistään tilaisuuksissa. Kartoituksen lähtökohtana on ajatus siitä, että jokainen henkilö oppii hyvin uusia asioita, mutta hyvin yksilöllisellä tavalla ja siksi oman oppimistyylin tunteminen on keskeistä.

Strategiseen johtamiseen liittyvät kartoitukset
JTO on kerännyt vuodesta 2006 lähtien yrityksen strategisen johtamisen tilaan liittyviä tietoja erillisen kartoituksen avulla. Kartoituksen piirissä on tällä hetkellä noin 180 organisaatiota. Lisäksi samanaikaisesti JTO on kerännyt tietoja strategiaprosesseihin osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisista strategianäkemyksistä. Nämä kartoitukset ovat osaltaan tukemassa organisaatiolle soveltuvan strategian kehittämistä.

Yhteistoimintakäyttäytymisen kartoitukset
Yhteistoimintakäyttäytymisen kartoitukset ovat ns. 360-asteen kartoituksia, joissa arvioitavan henkilön kollegat ja esimies arvioivat ko. henkilön yhteistoimintakäyttäytymistä. Kartoitusta voidaan käyttää ns. alaistaitojen kehittämisessä ja työyhteisön toiminnan kehittämisessä.

2. Asiakasyrityksille tehdyt kartoitukset

3. Tutkimushankkeet 

JTO:lla on käynnissä seuraavat tutkimushankkeet: 

1. Kestävään tuottavuuteen liittyvät tarinat
2. Henkilöstöjohtamisen nykyisyys ja tulevaisuuden mahdollisuudet innovaatioyhteiskuntaan siirtymisen edistäjinä

 3.1.         Kestävään tuottavuutteen liittyvät tarinat 

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Tutkimuksen tarkoituksena on toisaalta kerätä organisaatioiden ja yritysten tarinoita, jotka liittyvät kestävän tuottavuuden kehittämiseen ja toisaalta analysoida lehdistössä käynnissä olevaa työelämään liittyvää diskurssia. Kestävään tuottavuuteen liittyviä organisaatiotarinoita pääset lukemaan täällä.

Mitä lehdet kirjoittavat työelämästä?  

Tutkimuksessa on tähän mennessä kartoitettu mediassa käynnissä olevaa keskustelua työelämästä. ”Mitä lehdet kertovat työelämästä” – tutkimuksen aineistona oli 1161 suurimmissa lehdissä keväällä 2009 ilmestynyttä artikkelia. Artikkelit voitiin luokitella neljään teemaan seuraavasti:
- lamaan ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät artikkelit
- irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvät artikkelit
- eläkeiän nostamiseen liittyvät artikkelit
- muut artikkelit. 

Lehtien julkaisemat artikkelit kuvailivat työelämää pääosin synkin värein. Vaikka tutkimusajankohta oli laman sävyttämä, voidaan väittää lehdistön myös konstruoineen synkkiä mielikuvia työelämästä. Lisäksi voidaan väittää lehtien ylläpitäneen eläkeiän nostamiseen liittyvää keskustelua. Myös keskustelun alku, keskivaihe ja loppu, eriytyivät erilaisiksi lehdissä. Keskustelun alussa monissa lehdissä oli lukuisia eri sävyisiä (positiivisia, neutraaleja ja kielteisiä) artikkeleita hallituksen esittämästä eläkeiän nostamisesta. Oletushorisontiksi kuitenkin melko pian muodostui kielteinen kanta eläkeiän nostamiseen, joka ohjasikin keskustelun valtavirtaa lehdistössä. Keskustelun lopussa, kun asia oli sovittu siirrettäväksi kahden työryhmän valmisteltavaksi, lehdissä käyty keskustelu palasi siihen erilaisia vivahteita sisältävään suuntaan, jonka se oli omaksunut aivan keskustelun alussa.  

Muut kuin lamaan, irtisanomisiin, lomautuksiin ja eläkeiän nostamiseen liittyvät artikkelit hajosivat kovasti aiheiltaan. Selkeää yhtenevää linjaa ns. muiden artikkeleiden joukosta on vaikea löytää. Joihinkin aiheisiin, kuten kouluttamiseen lehdillä on varsin myönteinen ja ennakkoluulotonkin kanta. 

Organisaatiokohtaisten onnistumisen tarinoiden kartoittaminen  

Tarinoiden keräämisen taustalla on oletus, että jokaisessa organisaatiossa on olemassa toisaalta hyviä ja toisaalta huonoja kokemuksia siitä, kuinka tuottavuutta ja työelämän laatua on samanaikaisesti kyetty kehittämään.  Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan kestävään tuottavuuteen liittyviä tarinoita 1) organisaatioiden (niin yritysten, kuntien kuin valtionhallinnon työyhteisöjenkin) tasolla, 2) johtamisen tasolla ja 3) arjen työskentelyn tasolla. Tähän mennessä organisaatiokohtaisia tarinoita on kerätty noin 40 organisaatiosta. Kaikkiaan tarinoita kerätään noin 70 organisaatiosta.  

3.2.         Henkilöstöjohtamisen nykyisyys ja tulevaisuuden mahdollisuudet innovaatioyhteiskuntaan siirtymisen edistäjinä 

Tausta ja tavoite  
Globaalin talouden seurauksena maamme organisaatiot ovat aivan eri tilanteessa kuin aikaisemmin. Olemme siirtyneet tai siirtymässä ns. innovaatioyhteiskunnaksi kutsuttuun kehitysvaiheeseen, jossa organisaatiomme menestyvät sen mukaan kuinka hyvin ne kykenevät tuottamaan uusia palveluita ja tuotteita sekä jatkuvasti uudistamaan toimintatapojaan. Tämä vaatii organisaatioilta ja niiden johtamiselta uudenlaista otetta.  

Henkilöstöjohtaminen on innovaatioyhteiskuntaan siirtymisen kehitysvaiheessa keskeisessä asemassa, sillä juuri henkilöstöjohtamisen tehtävänä on kehittää organisaatioiden johtamisjärjestelmiä sellaisiksi, että ne vastaavat kulloisiinkin haasteisiin.  

Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:  
-          Mikä on strategisen henkilöstöjohtamisen sisältö suomalaisissa organisaatioissa?
-          Millä menetelmillä suomalaisissa organisaatioissa strategista henkilöstöjohtamista tehdään?
-          Millaisia strategiseen henkilöstöjohtamiseen liittyviä kehittämishankkeita suomalaisissa organisaatioissa on meneillään ja
           suunnitteilla?
-          Millaiseksi strateginen henkilöstöjohtaminen koetaan eri henkilöstöryhmissä? Erityisesti ollaan kiinnostuneita siitä auttaako
           strateginen henkilöstöjohtaminen johdon ja esimiesten työtä?
-          Mille tasolle strateginen henkilöstöjohtaminen on kehittynyt maamme organisaatioissa?
-          Yhdentyvätkö vai eroavatko henkilöstöjohdon ja esimiesten puheet, kun henkilöstöjohtamisen taso nousee?
-          Miten henkilöstöjohtaminen voi tukea organisaation innovatiivisuutta ja sen kehittämistä?   

Tutkimusmenetelmät ja aineistot  
Tutkimus perustuu useiden eri menetelmien ja aineistojen yhdistämiselle. Aineistoja kerätään seuraavasti:  
-          Tehdään nettikysely aiheesta kaikille Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY:n jäsenille syksyllä 2010.
-          Kyselyn tuloksia syvennetään johdolle ja henkilöstöjohdolle järjestettävien useiden ryhmähaastatteluiden avulla syksyllä
           2010 ja keväällä 2011.
-          Eri henkilöstöryhmille (johto, esimiehet, asiantuntijat, toimihenkilöt ja työntekijät) lähetetään kysely syksyllä 2011.
-          Eri henkilöstöryhmien edustajia haastatellaan henkilöhaastatteluiden avulla kyselyn tulosten syventämiseksi syksyllä 2011
           ja keväällä 2012.
-          Koko tutkimuksen ajan järjestetään keskustelufoorumeita, joihin asiasta kiinnostuneet voivat tulla vaihtamaan mielipiteitä
           aiheesta.      

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja, professori Pauli Juuti: etunimi.sukunimi@jto.fi, puh. 010 7555 216